Yhteystietoni

 

Sukututkimusaarteitani...

 

Hyömäki hyväkylä...

 

Alvettula aina kiva...

ETUSIVU

ESITTELY

TEOKSET

SUKUTUTKIMUS

Ikaalinen

Hauho

Luopioinen

Pälkäne

Lemin Nikuset

KYLÄTUTKIMUS

Alvettula

Hyömäki

YHDISTYS JA SEURATOIMINTA

OMIA TEKSTEJÄ

julkaistuja ja ennen julkaisemattomia

WANHOJA PARANNUSTAPOJA,

USKOMUKSIA JA UNIA

RUOKAPERINNETTÄ

SANONTOJA JA SUTKAUTUKSIA

KUVAGALLERIA

Alvettulan laivaliikennettä ja uittoa

 

Jo vuonna 1885 Hauhon kunta oli anonut maaherralta että Hauhon vesistö liitettäisiin Mallasveteen valtion rahoittamalla kanavalla, mutta Pälkäneen puolella oleva Kyllönjoki  oli tulppana mutkaisuutensa ja kapeutensa takia.

Kyllön kanavoiti saatiinkin valmiiksi 1896, mutta samalla toimenpiteen riittämättömänä ja siten kyseenalaisena.

Samana vuonna Länsi-Hämeen piiri-insinööri Karl Fredik Appelgren totesikin että Alvettulan silta on huonokuntoinen ja lisäksi matala. Hän oli sitä mieltä että silta pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen, samalla hän ehdotti että Vuolle pitää samalla syventää ja rakentaakokonaan uusi silta joen yli, niin että laivat pääsisivät siitä vaivatta kulkemaan.

 

Hauholaiset olivat samaa mieltä ja he pitivät erittäin tärkeänä myös sitä että laivaliikenne saataisiin kulkemaan näin myös Roineelle, kulkisihan sen kautta puutavaraa ja maanviljelystuotteita.

 

Tämän jälkeen nämä kaksi siltahanketta ovatkin kulkeneet suunnitelmissa yhdessä.

Siltahankkeiden rahoitus oli vaikeuksissa, Tuulos ja Pälkäne eivät halunneet osallistua kustannuksiin sillä molemmat kunnat katsoivat siltahankkeesta tulevan hyödyn olevan heille vähäinen.

 

Yksi rahoittajista oli Walkiakoski-yhtiö jolla oli saha, mutta sen rahoitukseen osallistumisella oli ehtona se, että silta valmistuisi korotettuna ja joki syvennettynä jo vuonna 1901.

1899 Suomen keisarillinen senaatti päätti vetäytyä rahoituksesta ja koko hankkeesta ja näin korjaus suunnitelmat jäivät hautumaan yli kymmeneksi vuodeksi.

 

Kuitenkin olemassa olevaa siltaa piti pitää kunnossa, sitä jouduttiin korjaamaan jatkuvasti että hinaajat pääsivät kulkemaan.

 

Vuonna 1906 Hämetar kirjoitti 29.9. ilmestyneessä numerossaan kuinka Hämeenlinnan kauppiasyhdistys oli kiirehtinyt sillan korjausta koska se oli matala ja laho, kokous oli pohtinut kuinka helposti siihen olisi voinut laittaa avattavan osan josta laivat pääsisivät kulkemaan.

 

Seuraavan vuonna Hämeenvoima nimisessä lehdessä oli ilmoitus jossa ilmoitettiin huutokaupasta jossa myytiin Alvettulan sillan korjaustyö urakkana ”vähimmän vaativalle”

Urakkaan kuului korjaustyö, ainehankinnat, maan ajo ja sillan lyhentäminen. Ilmoituksen oli allekirjoittanut Malin (vanhempi) silloinen Rantalan isäntä.

 

Sillan mataluuden takia hinaajissa oli kaadettavat piiput ja ruorihytit kulkemisen helpottamiseksi. Isot matkustajalaivat tehdessään kesäisin huviretkiä ottivat matkustajia kyytiin sillanpielestä Ilmoilanselän puolelta.

Varsinainen matkustajaliikenne alkoikin vasta uudensillan valmistuttua 1920-luvulla. S/S Roine aluksen matka Hämeenlinnaan kesti tietojen mukaan 6 tuntia, siksi monet menivätkin ensin kylästä hevosella tai jalan Siukolaan ja nousivat vasta sieltä laivaan, rannassa piti olla aamulla jo puoli kuusi silloin laiva lähti kohti määränpäätään Hämeenlinnaa.

 

Roine oli valmistettu Tampereen konepajalla 1868, valmistuessaan se oli potkurilaiva jossa oli potkuri sekä keulassa että perässä.

Roine oli Walkiakoski yhtiön laivana v. 1896 asti jonka jälkeen se muutettiin proomuksi. ja sen jälkeen laiva palasi takaisin matkustajalaivaksi.

 

Äitini Toini Saarinen e. Kuusela muisti laivat: Heikki, Alli, Häme I, Häme II,

Laivoissa oli yleensä yhtiön pestaamat miehet ja uittomiehinä oli kyläläisiä.

Sanomalehti arkistosta löytyi matkustajalaivoja Mallasvesi I ja Into niminen laiva molemmat höyrylaivoja jotka seilasivat myös Hauhon puolella.

 

Yksi uittoyhtiön ponttooni oli T Saarisen mukaan ”Korvenselkä” ja kyläläinen Olavi Estemaa oli sen kipparina. Siitä asti hän kantoi elämänsä loppuun lisänimeä ”pitkäkapteeni”

Kylän miehet jotka olivat pestattu yhtiön laivoihin töihin, olivat yleensä kesäisin uitossa ja talvisin he tekivät metsätöitä.

 

Hauholta pääsi laivalla myös merelle, Valkeakoskessa oli ensimmäinen kanava ja Viialassa oli toiset portit sen jälkeen matka jatkui Pyhäjärvelle ja Nokialle.  Jos kuljetuksessa oli tukkeja niin Nokialta oli puut vietävä uittamalla sillä sieltä ei päässyt muuten läpi, sen jälkeen matka saattoikin jatkua Kokemäenjokea pitkin kohti merta.

Häme laiva kääntyi Valkeakosken jälkeen reitilleen joka vei Vanaja-veden kautta Hämeenlinnaan.

Suuret alukset hinattiin Valkeakoskelle ja kauemmaksi. Eniten puut tavaraa kulki Hämeenlinnaan ja Tampereelle polttopuksi.

 

Walkiakoski-yhtymän omistama Wäinämöinen kulki kerran vuorokaudessa vetäen perässään puutavara lotjaa.

Lakkianselällä salmen keskellä oli Walkiakosken lastauslaituri mikä osaltaan vaikeutti tukkien uittoa.

Lastauslaiturilta siirrettiin pienempien laivojen tuomia kuljetuksia suurempiin laivoihin jotka eivät päässeet Roineelle eivätkä Hauhon-selälle.

 

Koska valtiolta eikä kunnilta tullut rahaa sillan korjaukseen, sitä korjattiin omavaltaisesti nostamalla sillan pohjoispäätä.

 

Höyrylaivaliikenne päättyi vesistöalueella 1950 luvulla ja tukin uitto 1960-luvulla

Liikenteen loppumiseen vaikutti Kyllöjoen kapeus sillä se olisi pitänyt ruopata. Ruoppausta suunniteltiin mutta sitä ei koskaan toteutettu. Toinen syy  laivaliikenteen loppumiseen oli myöskin se että  tavarat nostettiin pyörille se oli huomattavasti nopeampaa. 

 

Siltaa korjattiin aina tarpeen mukaan ja uusi silta rakennettiin joen itäpuolelle vuonna 1974.

 

Hämäläinen 29.6.1892 julkaisi mainoksen:

Höyryvene Into

Lähtee huviretkelle sunnuntaina heinäkuun 3 päivänä Hauholta Alvettulan sillalta kello 6 aamulla Pälkäneen kirkolle, poiketen Ilmoilaan ja Kyllöön viipyen siellä.

ilmoituksen allekirjoituksena MP.

 

Lähdeluettelo

Hermunen, Leila. Alvettulan vanhan sillan historia. Hämeen tie-ja vesirakennuspiiri Tampere 1983.

Hämeenvoima. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti. 17. 12 1907.

Hämetar. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti. 29. 9 1906.

Hämäläinen. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/. 29. 6 1892.

Kallionen, Hilma, haastattelu, haastattelijana Marjatta Tuomisto. (2004).

Kuusela, Toini Saarinen e.Kuusela. Muistitieto.

Siren, Ari. Wellamon historiikki, Valkeakosken Wellamo 100 vuotta.

 

Pälkäne-laiva Kyllönjoella.

Pollarien pystytysproomu

 

 

Laivat kuvattu Kyllönjoella, nimet eivät ole tiedossa.

 

 

Kuvat: Jaakko Tammisen albumi