Yhteystietoni

 

Sukututkimusaarteitani...

 

Hyömäki hyväkylä...

 

Alvettula aina kiva...

ETUSIVU

ESITTELY

SUKUTUTKIMUS

Ikaalinen

Hauho

Luopioinen

Pälkäne

Lemin Nikuset

KYLÄTUTKIMUS

Alvettula

Hyömäki

YHDISTYS JA SEURATOIMINTA

OMIA TEKSTEJÄ

julkaistuja ja ennen julkaisemattomia

WANHOJA PARANNUSTAPOJA,

USKOMUKSIA JA UNIA

RUOKAPERINNETTÄ

SANONTOJA JA SUTKAUTUKSIA

KUVAGALLERIA

Hyömäen kylän yhteislaidun

 

Valtio osti Hyömäen Kompelilta maa-alueen yhteislaitumeksi vuonna 1953.

Alue oli noin 4 hehtaaria ja se kuului Hyömäen kylään entiseen Nurmeen, vaikkakin paikka oli asiapapereissa Alvettulan laitumen nimellä.

Valtio omisti maan, mutta siellä lehmiään pitävät henkilöt kuuluivat ns. laidunosuuskuntaan ja heille kuului myös laidunmaan kunnossapito.

Maa-alue ulottui Lakkianselkään ja sitä nimitettiin Vaarinkorveksi ja sillä nimellä paikka löytyy myös maastokartasta.

Ajo-ohje neuvoo kääntymään Alvettulan tieltä Väinöläntielle ja entinen laidunalue löytyykin reilun puolenkilometrin päästä.

1980 – luvun alkupuolella alueelle on noussut kauniita hyvin maisemaan sopivia pientaloja joita tuskin kauempaa ei edes huomaa.

Jos kylän entisen suutari Juutilaisen mökki ei olisi entisellään ja sen pihalla ei käyskentelisi isänsä oloinen poika, aluetta ei tunnistaisi edes samaksi.

Ennen mäkitupalaisten lehmät laidunsivat talojen laitumilla ja palkaksi siitä he tekivät päiviä taloon.

Maataloustyö väheni talojen koneellistumisen myötä jo 1950-luvulta alkaen ja taksvärkin tekijöitä ei enää tarvittu.  Tarvetta laidunmaahan silti oli, sillä kyläläisillä oli omia lehmiä.

Maitohinkat kolisten naiset polkivat pyörällä tai työnsivät käsirattaita kohti laidunta heti aamutuimaan, useimmat heistä jo ennen viittä, sama kolina toistui iltaisin viiden paikkeilla.

Äitini Toini muisteli lehmiä silloin olleen Mattilaisella, Kuuselassa, Niemellä, Kämärillä, Kuuselan miniällä, Visamäellä, Hiltusella, Tyrnillä, Leivonsalolla ja Suovalla.

60-luvun alkupuolella laitumien tarve väheni sillä maito-auton tilalle tuli tankki-auto joka keräsi maidon taloista.

Tämä muutos aiheutti sen että lehmistä luovuttiin, sillä yhden tai kahden lehmän takia ei ollut järkevää investoida tankkeihin ja jäähdyttimiin.

Muutos merkitsi myös monelle perheelle vaikeuksia, olihan maitotili ollut yksi tärkeä tulonlähde ja nyt kotona tarvittava maito piti ostaa kaupasta tai siirtyä ”tinkiläiseksi” taloihin joissa oli lehmiä.

Muistitiedon mukaan vielä 1964 laidun on ollut käytössä, sillä serkkuni oli nähnyt ensikertaa päivänvalon eräällä aamuisella lypsyreissulla. Poikalapsi oli ilmoittanut tulostaan ja äiti joutui poikkeamaan lähimpään taloon joka sattui onneksi olemaan anoppila.

Lainatut lähteet

http://www.haukijarvenhistoriaa.net/elama-muuttuu/maanviljelysta-ja-muita-elinkeinoja. (ei pvm).

Maarekisteriluettelo Hauho Hyömäk,i Hämeenlinnan maakunta-arkisto. (ei pvm).

Saarinen, T. (2011). (M. Tuomisto, Haastattelija)

kuvat Marjatta Tuomisto