Yhteystietoni

 

Sukututkimusaarteitani...

 

Hyömäki hyväkylä...

 

Alvettula aina kiva...

ETUSIVU

ESITTELY

TEOKSET

SUKUTUTKIMUS

Ikaalinen

Hauho

Luopioinen

Pälkäne

Lemin Nikuset

KYLÄTUTKIMUS

Alvettula

Hyömäki

YHDISTYS JA SEURATOIMINTA

OMIA TEKSTEJÄ

julkaistuja ja ennen julkaisemattomia

WANHOJA PARANNUSTAPOJA,

USKOMUKSIA JA UNIA

RUOKAPERINNETTÄ

SANONTOJA JA SUTKAUTUKSIA

KUVAGALLERIA

Lehmus - köysipuu

 

Palkinnosta

 

Tämä tänään 18.6 2011 saamasi palkinto Lemetniemi-golfin  10- vuotis juhlakierroksesta, ei olekaan mikä tahansa köyden pätkä… köysi on valmistettu Alatalossa, mitä luultavimmin metsälehmuksesta jota niinipuuksikin sanotaan. ( Tilia cordata)

 

Köyden ikä ei ole tiedossa, eikä myöskään se, kuka talon väestä on tämän käsityönään aikoinaan valmistanut.

Toden näköistä on, että köysi on tehty useita vuosikymmeniä sitten, kenties jo 1800-luvulla, aikana jolloin lähes kaikki talossa tarvittava tehtiin kotona.

 

Niilon mukaan vielä 1950-luvulla köyttä oli jäljellä kymmeniä metrejä, mutta Ainon ja Armaksen aikana köydet kulutettiin loppuun  ja nyt enää  on jäljellä vain muistot ja  nämä pienet köyden pätkät.  

 

Lehmuksen kuoren alta on tuhansien vuosien ajan kuorittu niintä, Niini on ollut monikäyttöinen sen sitkeästä ja pitkistä kuidusta on valmistettu mm. säkkejä ja kalaverkkoja, köyttä, koreja ja mattoja.

 

Ruotsin vallan aikana 1800-luvulla kuningas määräsi niinipuille veron, ja tämäkös harmitti talonpoikia niin että he kaatoivat ”veropuunsa” pois välttyäkseen tältä verolta.

(Niinivero oli laadittu rajoittamaan niinenkiskontaa sillä kiskonta oli aiheuttaa metsälehmuksen eli niinipuun kuolemisen sukupuuttoon Suomessa.) (http://www.geocaching.com/seek/cache_details.aspx?wp=GC2A1Z2)

 

Niinen irroitus:

”Keväällä tai kevätkesällä kaadetaan lehmus, oksat karsitaan ja kuori irrotetaan pitkinä kapeina suikaleina tyvestä alkaen. Suurimmatkin oksat kuoritaan. Niini kasvaa kuoren ja puun välissä ja irtoaa puusta kuoren mukana.

Kuorista tehdään nippuja, jotka pannaan kauttaaltaan veteen ja saavat liota 4 - 8 viikkoa. Kun niinet helposti irtautuvat, nostetaan niput vedestä ja niinet irrotetaan tarkoin kuoresta.

Lima huuhdotaan pois ja niinet levitetään aurinkoon kuivumaan. Kuivina lajitellaan pitkät ja leveäterikseen kutomista ja muuta askartelua varten, lyhyet pätkät sopivat esim. kasvien sitomiseen. Niinet säilytetään nipuissa. ”

 

(Taitokirja. Toimittanut

Setälä, V. Otava, Helsinki 1959.) http://www.metsapaivat.fi/smy/Materiaalitdeve.nsf/Images/A5C3D4C5A5CB24F5C2257173002CD6CA/

$file/Puulajit_FI_bw.pdfF le tilleul 13.METSÄLEHMUS

 

 

Köyden valmistus:

”Kehräämiseen käytetään sellaista laitetta jossa akselin päähän kiinnitetty koukku saadaan pyörimään nopeasti isomman pyörän ja hihnan avulla. Mainittuun koukkuun pistetään kehruuainesta käsin muodostettuun pohjukka ja toisen henkilön huolehtiessa pyörittämisestä kehrääjä juoksuttaa säiettä mahdollisimman tasaisesti vyötärölleen kiinnitetystä kuontalosta, astellen samalla tarpeen mukaan takaperin. Pitkien säikeitten kehräämistä vasten kiinnitetään kehruuakselille rulla, jolle herätty osa säiettä voidaan aika ajoin laskea. Säikeitä joiden tulee olla samanpituisia ja niitä valmistetaan niin monta, kuinka monisäikeiseksi köysi halutaan.

Kertaaminen eli säikeitten yhtyeenpäästäminen suoritetaan kertauskojeella. Säierullat tai säikeitten päät kiinnitetään akselille, joita voidaan pyörittää yhteisellä kädensijalla. Säikeitten toinen pää kiinnitetään tukevaan, kammella varustettuun akseliin, jolle voidaan sijoittaa myös kela valmiin köyden kehimisetä varten. Säikeet tiukataan kaikki yhtä kireiksi ja niitten väliin työnnetään laskija niin lähelle säikeitten yhtymäkohtaa kuin suinkin, Sitten kierretään rulla-akseleita, laskijan pysyessä paikoillaan, kunne säikeet ovat kulin kireällä, minkä jälkeen niitä aletaan laskea yhteen laskijaa kiertämällä ja samalla kela-akselia pyörittäen. Rullien luo saavuttua kelataan valmis köysi kelalle ja päästetään säikeitä rullilta uutta annosta varten. Näin kerratut esim. kolmisäikeiset nuorat yhdistetään yhdeksänsäikeisiksi köydeksi samaa menetelmää käyttäen aina haluttuun paksuuteen saakka. Säikeitä yhteenlaskettaessa köysi lyhenee huomattavasti, minkä vuoksi kela-akselia kannattavan jalustan on päästävä vastaavasti siirtymään rullia kohti. Hyvin paksuja köysiä punotaan yhdistämällä kolme kolmisäikeistä köyttä siten, että ne kierretään yhdessä säikeitten vastaiseen suuntaan. Näin saadaan kaapelikierteinen köysi, jossa on 9 säiettä. Köyttä, jonka ympärysmitta on vähintään 15 cm, kutsustaan touviksi. Köysiä voi olla Z-kierteisiä tai S-kierteisiä ja kaapelikierteisiä tilanteesta riippuen.”

 http://www.amk.fi/opintojaksot/500/1110273811521/1131349972201/1131350007777/1131350116240.html

 

mt.