Yhteystietoni

 

Sukututkimusaarteitani...

 

Hyömäki hyväkylä...

 

Alvettula aina kiva...

ETUSIVU

ESITTELY

TEOKSET

SUKUTUTKIMUS

Ikaalinen

Hauho

Luopioinen

Pälkäne

Lemin Nikuset

KYLÄTUTKIMUS

Alvettula

Hyömäki

YHDISTYS JA SEURATOIMINTA

OMIA TEKSTEJÄ

julkaistuja ja ennen julkaisemattomia

WANHOJA PARANNUSTAPOJA,

USKOMUKSIA JA UNIA

RUOKAPERINNETTÄ

SANONTOJA JA SUTKAUTUKSIA

KUVAGALLERIA

Lyömäen muinaislöydöt

Hyömäen ylikylä Nurmi 

Hauhon Luopioisten ja Tuuloksen historia mainitsee Nurmenkylän olleen olemassa jo keskiajalla ja kylässä asuneen Nurmi nimisen miehen.

Alue on ollut ennen pelto- ja laidunmaata, mutta myöhemmin mäenrinteille on tehty asumia.

Nimi Nurmi itsessään viittaa kovapohjaiseen heinämaahan.

Väinö Maula mainitsee Hauhonselän Myllynlahden l.Väinölänlahden olleen paras mahdollinen entisajan asuinpaikka Alvettulan seudulla. ”Se oli suojaisa etelärinne, ihanteellinen patokalastuspaikka, Niemenjuova oli aivan äärellä ja kolmelle järvelle Hauhon selälle, Ilmoilanselälle ja isolle Roineelle oli helppo pääsy.”

Lyömäen hautakummut ja hautaröykkiöt Rauta-aikaiset löydökset. ajoittuvat tutkimusten mukaan ajalle n. 1300 eaa- 500 eaa.

Lyömäen kalmisto ja kuppikivet löytyvät Hauhonselän pohjoisosasta Hyömäen kylästä.

Alue sijoittuu 3062 tien ja Lahlajatien väliin.

Tämä muinaismuisto-alue on ollut aikaisemmin Nurmen kylää.

Lyömäen alue on 200 metriä pitkä 100m leveä ja 8m korkea ja erittäin kivinen. Puustoltaan alue on Katajavoittoinen.  

Vuonna 1934 alueella tehdyissä Museoviraston tutkimuksissa paikalta löytyi 8 hautakumpua ja tämän jälkeen 1983:n inventoinnissa 6 maansekaista kumpumaista röykkiötä lisää

Röykkiöiden eteläpuolen pellosta on löytynyt myös pronssinen hevosenkenkäsolki.

Museoviraston tietojen mukaan vuoden 1934 jälkeen mäelle on kaivettu kymmenkunta AIV- kuoppaa ja tässä yhteydessä röykkiöitä on voinut tuhoutua ja jopa täyttyä.

Kuppikivi

Mäen eteläreunassa on ollut kuppikivi joka oli kooltaan noin 1x1m., kuppien määrää on ollut vaikea määritellä sillä kiven päällä on ollut paksu vuosisatoja kasvanut sammalpeite. Osa kupeista oli kuitenkin ollut tutkimuksissa selvästi  havaittavissa.

Kuppikiven pellonpuoleisesta osasta, noin 4 metrin päästä on löytynyt Museoviraston mukaan myöskin ketjunjakaja.

Alue käytiin tarkastamassa uudelleen vuonna 2012 museovirastoon tulleen ilmoituksen jälkeen.

Museoviraston tarkastusraportti toteaa:  

Lyömäen eteläreunalla oli myös kuppikivi, joka keväällä 2012 todettiin hävitetyksi koneellisesti kaivamalla. Tässä yhteydessä on koko muinaisjäännösalueelle aiheutettu vahinkoa.

Niemenvainio

Kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä on tehty Hauhon kirkosta 5.5.km luoteeseen Matinluhtaa lähellä olevalta pellolta, löytö on Museoviraston sivuilla merkitty nimellä Niemenvainio 1.  Paikalta on löytynyt kvartsi iskoksia ja kvartsi kaavin, aikaisemmin on löydetty myös kivikirves, nuolenkärjen katkelma ja kaksoistaltta. Samalta alueelta on löytynyt myös pohjalainen taltta

Löytöpaikka on kapealla alalla jyrkän rantatörmän ja rinteen välissä olevalla pellolla.

Wikipedia kertoo kvartsi-iskosista että se on kivikautisten kvartsiesineiden valmistuksesta syntynyt kvartsin palanen tai sirpale. ”Kvartsi-iskoksia irtoaa kvartsista, kun sitä muotoillaan esineeksi iskemällä toisella kivellä.” Kvartsi-iskosia pidetään yhtenä kivikautisen asumuksen tunnusmerkkinä.

Muita löytöjä

Nurmen Hankalan mailta on löytynyt taltta joka on valmistettu graniittia muistuttava kivilajista. Dioritista

Em. löytöpaikkaa ei ole selostettu tarkemmin, mutta Hankalan talo ja sen maita on sijainnut Nurmen alueella.

Väinö Maulan tutkimuksessa jonka tiedot perustuvat Sakari Pälsin tutkimuksiin, Hankalan mailta on löytynyt  polttokalmisto, pronssivarras, pronssia  ja rautaesineiden  kappaleita sekä saviastian palasia. Löydöt  ajoittuvat noin 600 luvulle, samoin kuin Alvettulan Adeniuksenkin löydöt jota ovat tästä paikasta vain vajaan kilometrin päässä koilliseen.

Tarkemmat tiedot Hyömäen kylän ja Nurmenkylän löydöistä tarkkoine kuvauksineen löytyvät Museoviraston muinaismuistorekisterin sivuilta.

Lähteet:

Kuvat Marjatta Tuomisto

Leppäniemi Nestori, Kirjokallio Raine. Hauhon muinaisajan historiaa sanoin ja kuvin. Hauho-Seura

Maula, Väinö. Alvettulan kahdeksantuhatta vuottatutkimusten ja päätelmien valossa osat I ja II. 1979,1987.

Museovirasto. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali. ei pvm.

Sirenius, Suomen Muinaismuistoyhdistys/. Vanhaa Hauhoa. Vammala: Kansatieteellinen Arkisto I, 1934.

Y.S.Koskimies. Hauhon Luopioisten ja Tuuloksen hisroria I. Hauhon Tuuloksen ja Luopioisten kunnat, 1985.

Marjatta Tuomisto 2013©